Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston
lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän
voimakkaasta kasvusta ilmakehässä. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän
aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat
tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa.
Tarkasteltava aikaväli voi vaihdella kymmenistä vuosista miljooniin vuosiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastonmuutos vaikuttaa niin ympäristöön kuin ihmisiinkin.
Maapallon lämpötila on vaihdellut sen olemassaolon aikana paljonkin, mutta
koskaan aikaisemmin muutos ei ole tapahtunut näin nopeasti.
Lämpenevä ilmasto tekee sääolosuhteet arvaamattomiksi ja
lisää ääri-ilmiöitä. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa napajäätiköiden sulamista
ja merenpinnan nousua. Rannikkoseudut uhkaavat jäädä veden alle.
Lämpötilannousu lisää eriarvoisuutta maailmassa. Kaikkein
köyhimmät ihmiset asuvat maailman kuivimmilla ja kuumimmilla aluilla, joilla
lämpeneminen heikentää entisestään karuja elinolosuhteita. Juomaveden saanti
vaarantuu laajoilla alueilla. Viljelykelpoiset alueet vähenevät ja
aavikoituminen lisääntyy.
Pakolaisten määrä maailmassa lisääntyy, kun elinkelpoisten
alueiden määrä vähenee. On laskettu, että jo 1,5 asteen lämpeneminen voi
altistaa 50 miljoonaa ihmistä nälälle, 200 miljoonaa malarialle ja 2 miljardia
vesipulalle - nykyisten apua tarvitsevien lisäksi.
Ilmastonmuutoksen myötä sekä eläimet että kasvit etsiytyvät
uusille elinalueille entisten muuttuessa niille sopimattomiksi. Etenkin
arktisen alueen kasvit ja eläimistö ovat uhanalaisia, sillä niillä ei ole
paikkaa minne muuttaa.
IPCC:n mukaan tärkeimmät vaikutukset 2000-luvun alkuun
mennessä viimeisten sadan vuoden aikana ovat:
•
ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat
kasvaneet 31 % ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet sitäkin enemmän
•
maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,74
astetta
•
meren pinta on noussut noin 10 cm vuodesta 1961
IPCC arvioi, että tämän vuosisadan loppuun mennessä:
•
keskilämpötila nousee 1,1–6,4 astetta
•
meren pinta nousee 17 cm
•
erityisesti jo kuivilla alueilla kuivuuskaudet
voimistuvat, kun taas rannikoilla, alavilla mailla ja jokisuistoissa tulvat
lisääntyvät
•
rankkasateet lisääntyvät, mutta jäätiköihin ja
lumeen varastoituneen veden sekä kesän ja syksyn valumaveden määrä vähenee
alueilla, joilla asuu yli miljardi ihmistä.
Lämpeneminen näkyy myös luonnossa. Vuoristojäätiköt ovat
alkaneet vetäytyä ennennäkemättömän voimakkaasti – esimerkiksi Andeilla
keskimäärin 33 metriä vuodessa. Useiden trooppisten alueiden vuoristojäätiköt
ovat sadan vuoden aikana menettäneet 80 % massastaan. 1980-luvulta lähtien
lämpötila arktisen alueen ikiroudan pinnassa on noussut paikoin 3 astetta, ja
ikirouta on alkanut sulaa. Monet eliölajit ovat alkaneet siirtyä napoja kohti,
ja keväiset ilmiöt kuten silmujen puhkeaminen ja lintujen muutto tapahtuvat yhä
aikaisemmin.
Ilmaston toimintaan liittyy lukuisia palautekytkentöjä,
jotka lämpenemisen seurauksena saattavat kiihdyttää ilmastonmuutosta
entisestään. Esimerkiksi jäätiköt heijastavat auringon säteilyä takaisin
avaruuteen. Kun jäätiköt sulavat, heijastusvaikutus pienenee, ja ilmasto
lämpenee nopeammin. Myös merten kyky sitoa hiiltä voi heikentyä nopeasti. Jos
jokin merkittävä merivirta heikentyy voimakkaasti, pintavesi ei enää vaihdu
niin nopeasti. Ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä yhä suurempi osa jää
tällöin ilmakehään.
Ilmastonmuutos ja Suomi
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin.
Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen kaikkina
vuodenaikoina. Huippukorkeiden kuukausi- ja vuodenaikaiskeskilämpötilojen
esiintymisen todennäköisyys on moninkertaistanut.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja
luonnonympäristöön riippuvat muutosten suuruudesta ja nopeudesta sekä
herkkyydestä ilmastotekijöille. Suomessa kasvillisuusvyöhykkeet vetäytyvät
kohti pohjoista, tulvariskit sekä metsä- ja maatalouden toimintaedellytykset
muuttuvat.
Paitsi maapallonlaajuisena lämpenemisenä, ilmastonmuutos
näkyy alueellisina lämpötilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina sekä
valtameren pinnan nousuna. Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei merkittävästi
rajoiteta, riski suuriin, nykyistä ilmastojärjestelmää merkittävästi muuttaviin
äärimmäisiin ilmaston muutoksiin kasvaa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen
Ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ei voi enää välttyä täysin,
mutta voimme hillitä lämpenemisen kohtuulliselle tasolle, jos saavutamme
päästöissä nollatason vuosisadan loppuun mennessä. Yksi tärkeimmistä
tavoitteista on fossiilisista polttoainesta, kivihiilestä, öljystä, maakaasusta
ja turpeesta, luopuminen. 2/3 tunnetuista fossiilisten polttoaineiden
resursseista tulisi jättää käyttämättä, jotta lämpeneminen saadaan jäämään alle
kahden asteen riskirajan.
Energian tuotannossa on siirryttävä uusiutuviin
energianlähteisiin ja energiatehokkuutta on lisättävä merkittävästi. Rahti- ja
henkilöliikenteen sähköistäminen ja raiteille saattaminen ovat keskeisiä
tekijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Vauraat teollisuusmaat ovat tuottaneet suurimman osan
kasvihuonekaasujen päästöistä eli ne ovat pääosin vastuussa
ilmastonmuutoksesta. Niillä tulisi olla päävastuu ilmastonmuutoksen
torjunnasta. Teollisuusmailla on kehitysmaita paremmat mahdollisuudet vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä kansalaistensa hyvinvointia vaarantamatta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maailmaa.
Afrikka, pienet saarivaltiot ja köyhät, tropiikissa sijaitsevat kehitysmaat
kärsivät ilmastonmuutoksesta pahiten. Niillä on myös huonot mahdollisuudet
sopeutua ilmastonmuutokseen.
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista
ylivoimaisesti merkittävin. Hiilidioksidin (CO2) pitoisuus on noussut
teollistumista edeltävän ajan suunnilleen 280 ppm:stä (ppm = tilavuuden
miljoonasosa) jo noin 390 ppm:ään. Nousua on siis lähes 40 %. Hiilidioksidipitoisuuden
kasvu jatkuu edelleen koko ajan, keskimäärin noin 2 ppm:n verran vuodessa.
Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten
polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun) käytöstä. Toinen tärkeä
päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muu maankäytön muuttuminen.
Pienhiukkaset
Pienhiukkaset ovat nestemäisiä tai kiinteitä ilman
epäpuhtauksia. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentävä, mikä
osin kumoaa kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä. Monet pienhiukkaset
ovat haitallisia terveydelle.
Pariisin ilmastokokous COP21
COP21 (conferences of the parties) on YK:n ilmastokokous,
joka järjestetään Pariisissa 30.11.-11.12.2015. Kokouksessa on tarkoitus
päättää sitovista päästörajoituksista, joiden avulla ilmastonlämpeneminen
pysäytetään. Muita neuvottelukohtia ovat mm. vihreä ilmastorahasto, jonka tarkoituksena
on kanavoida talousapua köyhiin maihin ilmastonmuutoksen vaikutusten
hillitsemiseksi. Ilmasto-oikeudenmukaisuus, rikkaiden maiden vastuu
tuottamistaan kasvihuonekaasupäästöistä, on yksi suuri kysymys neuvotteluissa.
Ilmastonmuutos ja kirkko
Suomen ev.lut. kirkon ilmasto-ohjelma vuodelta 2008
tiivistää kristityn vastuun kolmeen sanaan: kiitollisuus, kunnioitus ja
kohtuus. Meidän tulee olla kiitollisia luodusta ja toteuttaa tehtäväämme
viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Meidän tulee kunnioittaa Pyhää ja
rajoittaa ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Meidän tulee kantaa vastuuta
myös köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa ja toimia arvovaikuttajina
koko yhteiskunnassa.
Paavi julkaisi kesäkuussa 2015 ensyklikan, jossa otetaan
vahvasti kantaa ilmasto- ja ympäristöasioihin, ja korostetaan rikkaiden maiden
vastuuta ilmastonmuutoksesta, jonka ne ovat aiheuttaneet. Paavi syyttää etenkin
fossiilia polttoaineita käyttävää teollisuutta ilmastonmuutoksesta.
Luterilainen maailmanliitto
suositteli kesäkuussa 2015, että jäsenkirkot sijoittaisivat yhtiöihin, jotka
käyttävät tai tuottavat uusiutuvaa energiaa fossiilisen energian sijaan.
Hyvät perustiedot! Torjumisen yhteyteen tosin voisi ehkä lisätä merkittävän tapamme: lihansyönnin. Jos rukoilee muutosta on hyvä olla johdonmukainen omassa elämässään. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/ykn-asiantuntija-lihansyonti-kiihdyttaa-ilmastonmuutosta/
VastaaPoista