Ilmastonmuutoksesta


Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa. Tarkasteltava aikaväli voi vaihdella kymmenistä vuosista miljooniin vuosiin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset


Ilmastonmuutos vaikuttaa niin ympäristöön kuin ihmisiinkin. Maapallon lämpötila on vaihdellut sen olemassaolon aikana paljonkin, mutta koskaan aikaisemmin muutos ei ole tapahtunut näin nopeasti.

Lämpenevä ilmasto tekee sääolosuhteet arvaamattomiksi ja lisää ääri-ilmiöitä. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa napajäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua. Rannikkoseudut uhkaavat jäädä veden alle.

Lämpötilannousu lisää eriarvoisuutta maailmassa. Kaikkein köyhimmät ihmiset asuvat maailman kuivimmilla ja kuumimmilla aluilla, joilla lämpeneminen heikentää entisestään karuja elinolosuhteita. Juomaveden saanti vaarantuu laajoilla alueilla. Viljelykelpoiset alueet vähenevät ja aavikoituminen lisääntyy.

Pakolaisten määrä maailmassa lisääntyy, kun elinkelpoisten alueiden määrä vähenee. On laskettu, että jo 1,5 asteen lämpeneminen voi altistaa 50 miljoonaa ihmistä nälälle, 200 miljoonaa malarialle ja 2 miljardia vesipulalle - nykyisten apua tarvitsevien lisäksi.

Ilmastonmuutoksen myötä sekä eläimet että kasvit etsiytyvät uusille elinalueille entisten muuttuessa niille sopimattomiksi. Etenkin arktisen alueen kasvit ja eläimistö ovat uhanalaisia, sillä niillä ei ole paikkaa minne muuttaa.

IPCC:n mukaan tärkeimmät vaikutukset 2000-luvun alkuun mennessä viimeisten sadan vuoden aikana ovat:

      ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet 31 % ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet sitäkin enemmän

      maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,74 astetta

      meren pinta on noussut noin 10 cm vuodesta 1961

IPCC arvioi, että tämän vuosisadan loppuun mennessä:

      keskilämpötila nousee 1,1–6,4 astetta

      meren pinta nousee 17 cm

      erityisesti jo kuivilla alueilla kuivuuskaudet voimistuvat, kun taas rannikoilla, alavilla mailla ja jokisuistoissa tulvat lisääntyvät

      rankkasateet lisääntyvät, mutta jäätiköihin ja lumeen varastoituneen veden sekä kesän ja syksyn valumaveden määrä vähenee alueilla, joilla asuu yli miljardi ihmistä.

Lämpeneminen näkyy myös luonnossa. Vuoristojäätiköt ovat alkaneet vetäytyä ennennäkemättömän voimakkaasti – esimerkiksi Andeilla keskimäärin 33 metriä vuodessa. Useiden trooppisten alueiden vuoristojäätiköt ovat sadan vuoden aikana menettäneet 80 % massastaan. 1980-luvulta lähtien lämpötila arktisen alueen ikiroudan pinnassa on noussut paikoin 3 astetta, ja ikirouta on alkanut sulaa. Monet eliölajit ovat alkaneet siirtyä napoja kohti, ja keväiset ilmiöt kuten silmujen puhkeaminen ja lintujen muutto tapahtuvat yhä aikaisemmin.

Ilmaston toimintaan liittyy lukuisia palautekytkentöjä, jotka lämpenemisen seurauksena saattavat kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Esimerkiksi jäätiköt heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Kun jäätiköt sulavat, heijastusvaikutus pienenee, ja ilmasto lämpenee nopeammin. Myös merten kyky sitoa hiiltä voi heikentyä nopeasti. Jos jokin merkittävä merivirta heikentyy voimakkaasti, pintavesi ei enää vaihdu niin nopeasti. Ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä yhä suurempi osa jää tällöin ilmakehään.

Ilmastonmuutos ja Suomi


Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen kaikkina vuodenaikoina. Huippukorkeiden kuukausi- ja vuodenaikaiskeskilämpötilojen esiintymisen todennäköisyys on moninkertaistanut.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön riippuvat muutosten suuruudesta ja nopeudesta sekä herkkyydestä ilmastotekijöille. Suomessa kasvillisuusvyöhykkeet vetäytyvät kohti pohjoista, tulvariskit sekä metsä- ja maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat.

Paitsi maapallonlaajuisena lämpenemisenä, ilmastonmuutos näkyy alueellisina lämpötilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina sekä valtameren pinnan nousuna. Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei merkittävästi rajoiteta, riski suuriin, nykyistä ilmastojärjestelmää merkittävästi muuttaviin äärimmäisiin ilmaston muutoksiin kasvaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen


Ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ei voi enää välttyä täysin, mutta voimme hillitä lämpenemisen kohtuulliselle tasolle, jos saavutamme päästöissä nollatason vuosisadan loppuun mennessä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on fossiilisista polttoainesta, kivihiilestä, öljystä, maakaasusta ja turpeesta, luopuminen. 2/3 tunnetuista fossiilisten polttoaineiden resursseista tulisi jättää käyttämättä, jotta lämpeneminen saadaan jäämään alle kahden asteen riskirajan.

Energian tuotannossa on siirryttävä uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuutta on lisättävä merkittävästi. Rahti- ja henkilöliikenteen sähköistäminen ja raiteille saattaminen ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus


Vauraat teollisuusmaat ovat tuottaneet suurimman osan kasvihuonekaasujen päästöistä eli ne ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta. Niillä tulisi olla päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Teollisuusmailla on kehitysmaita paremmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kansalaistensa hyvinvointia vaarantamatta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maailmaa. Afrikka, pienet saarivaltiot ja köyhät, tropiikissa sijaitsevat kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta pahiten. Niillä on myös huonot mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.

Hiilidioksidi


Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti merkittävin. Hiilidioksidin (CO2) pitoisuus on noussut teollistumista edeltävän ajan suunnilleen 280 ppm:stä (ppm = tilavuuden miljoonasosa) jo noin 390 ppm:ään. Nousua on siis lähes 40 %. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu edelleen koko ajan, keskimäärin noin 2 ppm:n verran vuodessa. Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun) käytöstä. Toinen tärkeä päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muu maankäytön muuttuminen.

Pienhiukkaset


Pienhiukkaset ovat nestemäisiä tai kiinteitä ilman epäpuhtauksia. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentävä, mikä osin kumoaa kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä. Monet pienhiukkaset ovat haitallisia terveydelle.

Pariisin ilmastokokous COP21


COP21 (conferences of the parties) on YK:n ilmastokokous, joka järjestetään Pariisissa 30.11.-11.12.2015. Kokouksessa on tarkoitus päättää sitovista päästörajoituksista, joiden avulla ilmastonlämpeneminen pysäytetään. Muita neuvottelukohtia ovat mm. vihreä ilmastorahasto, jonka tarkoituksena on kanavoida talousapua köyhiin maihin ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi. Ilmasto-oikeudenmukaisuus, rikkaiden maiden vastuu tuottamistaan kasvihuonekaasupäästöistä, on yksi suuri kysymys neuvotteluissa.

Ilmastonmuutos ja kirkko


Suomen ev.lut. kirkon ilmasto-ohjelma vuodelta 2008 tiivistää kristityn vastuun kolmeen sanaan: kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Meidän tulee olla kiitollisia luodusta ja toteuttaa tehtäväämme viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Meidän tulee kunnioittaa Pyhää ja rajoittaa ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Meidän tulee kantaa vastuuta myös köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa ja toimia arvovaikuttajina koko yhteiskunnassa.

Paavi julkaisi kesäkuussa 2015 ensyklikan, jossa otetaan vahvasti kantaa ilmasto- ja ympäristöasioihin, ja korostetaan rikkaiden maiden vastuuta ilmastonmuutoksesta, jonka ne ovat aiheuttaneet. Paavi syyttää etenkin fossiilia polttoaineita käyttävää teollisuutta ilmastonmuutoksesta.
Luterilainen maailmanliitto suositteli kesäkuussa 2015, että jäsenkirkot sijoittaisivat yhtiöihin, jotka käyttävät tai tuottavat uusiutuvaa energiaa fossiilisen energian sijaan.

1 kommentti:

  1. Hyvät perustiedot! Torjumisen yhteyteen tosin voisi ehkä lisätä merkittävän tapamme: lihansyönnin. Jos rukoilee muutosta on hyvä olla johdonmukainen omassa elämässään. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/ykn-asiantuntija-lihansyonti-kiihdyttaa-ilmastonmuutosta/

    VastaaPoista